Kuukausittainen arkisto:lokakuu 2012

Boring, tråkigt, langweilig, igav

Moi!

Alkaa jo vähän masennus hiipiä mieleen. Tällä viikolla olkapää ollut tosi kipeä, vaikka viime viikolla oli jo parempi. Polvikin aristaa niin ettei paljon viitsi puntilla tai lenkillä käydä. Tosin meni tuo ilmakin täällä just mielialan mukaiseksi.

Onkohan ne treenit nyt sitten tässä, tälle vuodelle ja ehkä ensi vuodellekin. Rupiasko sitä harrastamaan sanaristikoita, ei taida kannattaa sekään kun näkökin heikkenee vuosi vuodelta…

Nyt ei oikein huvita mikään, kokeilisko atriaa (hyvä ruoka, parempi mieli). En tiedä kannattaako sekään, palaa kuitenkin pohjaan ja menee pilalle!

 

T EntinenköKuulaAri?

Mainokset

6 kommenttia

Kategoria(t): Uncategorized

Kahvakuulalla vai kahvakuulalla?

Moi!

Kahvakuula on kuntoiluväline siinä missä esim. levytanko tai käsipainot. Sillä voidaan tehdä monenlaisia harjoitteita, jotka kuormittavat koko kehoa. Tosin tietyn tyyppiset liikkeet sopivat tälle välineelle paremmin ja toiset liikkeet muille välineille. Esim. tempauksen tai heilurin tekeminen käsipainolla ei tunnu mukavalta ja vastapainoksi hauiskääntö tai penkkipunnerrus kahvakuulalla tuntuu myös hankalalta.

Henkilökohtaisesti en pidä siitä että kahvakuulalla yritetään korvata kokonainen kuntosali. Siis tehdä kaikki harjoitteet mitä tavanomaisella kuntosalilla tehdään käyttäen kahvakuulia. Se ei vaan onnistu. Esim. maastavetoon tarvitaan niin paljon niputettuja kuulia että ei se ole järkevää. Tai jalkakyykkyyn. Kuulien pitää olla niin isoja että eteen tulee jo vakavan loukkaantumisen riski.

Siis väline sen mukaan mitä harjoitellaan ja mitä harjoittelulla tavoitellaan.

Kahvakuulaurheilu (Girevoy sport) vai kunto(fitness) kuulailu?

Itse olen melko puhtaasti kahvakuulaurheilun harrastaja. Tosin kuuliin tutustumisen alkuvaiheessa painopiste oli enemmän kuntoilun puolella. Tätä vaihetta jatkui noin vuoden verran jonka jälkeen kilpaileminen alkoi kiinnostaa enemmän, tai tarkennetaan että kuulailun painopiste siirtyi GS-urheilun suuntaan.

Harjoitteletpa sitten joko kisaliikkeitä tai kuntoilupuolella, väline on sama, periaatteessa. GS-lajiin on olemassa omat välineet, kisamallin kuulat, joilla kisaliikkeiden harjoittelu on mielekästä. Kuulien ulkomitat ovat painosta riippumatta samat (pieniä heittoja voi olla), jolloin välineet ovat kaikille harrastajille samat. Kuntoilukuulailuun nämä sopivat myös hyvin, mutta myös muilla markkinoilla olevilla kuulilla harrastaminen käy mainiosti. Joihinkin liikkeisiin kisakuula on aika huonokin, esim. liikkeet jossa kuulaan tartutaan kahvan sivulta. ”Marketti”kuulilla joissa kahvan muoto on pyöreämpi tälläiset liikkeet onnistuvat paremmin.

Isompi ero tulee esiin itse harjoittelussa. Kisaliikkeiden suorittaminen on tarkasti määritelty ja jokaisen hyväksytyn noston pitää täyttää vaaditut kriteerit. Kisaliikkeitä on huomattavasti vähemmän ja niitä harjoitellaan ahkerasti ja usein vielä vaan jotain osaa liikkeestä. Pyrkimys on saada teknisesti liike mahdollisimman taloudelliseksi siten että sen suorittaminen on nopeaa, rentoa ja teknisesti hyväksyttyä. Tavoite on tehdä mahdollisimman monta suoritusta mahdollisimman vähällä energialla. Kisasuoritus on kuitenkin melko pitkä ja huonolla tekniikalla suoritus jää usein ajallisesti vajaaksi. Toki siihen voi olla muitakin syitä, tekniikka voi olla kunnossa mutta kunto pettää tms. Harjoittelu on siis paljon kisaliikkeiden tekemistä ja niitä tukevia apuliikkeitä sisällytetään mukaan sen verran kuin halutaan. Apuliike tai oheisharjoittelussa voidaan ja kannattaa käyttää muitakin välineitä kuin kuulia.

Kuntokuulailu on luonteeltaan erilaista. Yhteen harjoituskertaan voidaan sisällyttää lukuisia eri liikkeitä joita sitten joko tehdään erikseen tai yhdistellään vetäjän/harjoittelijan halun mukaan. Usein suoritusten kesto on lyhyempi kuin kisaharjoittelussa. Yleensä käytettävät painot ovat pienempiä mutta voivat kyllä myös olla isompiakin, tämä riippuu vetäjästä/harjoittelijasta ja siitä mitä ollaan tekemässä. Monipuolisempaa kuulailu on ja haastaa käyttämään kehoa eri tavalla. Usein kuntokuulailuun liittyy harjoituksia jotka korostavat vartalon hallintaa ja tasapainoa.Samaten kuulaliikkeisiin voidaan yhdistää muita harjoitteita, esim. burbeet, etunojapunnerrukset, juokseminen. Mielikuvitus tässä asettaa rajat, ei väline!

Kuulaharjoittelu vetäjän näkökulmasta

Tämä kappale jo otsakkeensa puolesta liittyy siis ohjattuihin harjoituksiin. Joitain vuosia sitten vedin kuulaharjoituksia eräässä kuntosalissa. Kyse oli ohjatusta jumpasta muiden jumppien mukana (body pumpit ja mitä niitä kaikkia nyt onkaan). Eli paikalle saapui ryhmä ihmisiä, jotka olivat tulleet liikkumaan ja maksavat siitä.

Koin tämän haastavaksi. Ensinnäkin porukka vaihtui miltei joka kerta. Olihan vakikävijöitä toki, mutta vaihtuvuus oli silti suurta. Toiseksi, miltei poikkeuksetta mukaan sattui sellaisia jotka eivät koskaan olleet harjoitelleet kahvakuulalla. Kolmanneksi, tulijat odottivat hikijumppaa ja kun tunti kesti, no sen tunnin niin kovin paljon aikaa ei pystynyt käyttämään liikkeiden opettamiseen. Tämä käytännössä tarkoitti sitä että liikkeet tunnille piti valita siten että niiden opettamiseen ja näyttämiseen ei kulu kovin paljon aikaa. Treenin aikana tarkkaan ohjaamisen ja virheiden korjaamiseen ei ollut kovasti aikaa, kunhan karkeimmat virheet sai poistettua ja katsottua ettei kukaan loukkaa itseään tai toista harjoittelijaa.Olenkin sitä mieltä että kahvakuulalla kuntojumppia vetävällä pitää olla hyvä taito ja liikevalikoima treenien vetämiseen.

Entäs sitten kisatreenien vetäminen? Haastavaa on sekin ja vaativaa. Liikkeitä on vähemmän mutta ne pitää sitten osata paremmin. Liikkeet ovat periaatteesssa yksinkertaisia, kuten tuosta kuvasta voi katsoa.


Parin liikkeen tai vaan yhden liikkeen vetäminen yhdessä harjoituksessa edellyttää osaamista että harjoitus tuntuu mielekkäältä. Liike pitää pystyä osittamaan ja osoittamaan miksi ja miten mikin vaihe tehdään ja miten se voidaan tehdä mahdollisimman hyvin. Mahdollisesti treeneissä tehdään apuharjoitteita tukemaan kisaharjoittelua ja minusta niiden perusteleminen motivoi harjoittelijoita tekemään ko. suorituksia. Hyvä puoli tässä on että aikaa opettamiseen on käytössä enemmän.

Eräs vaikea asia kisasuorituksiin liittyen on löytää jokaiselle harjoittelijalle oma tapansa tehdä suoritukset. Kaikille ei käy samanlainen tapa, vaikka jokaisen pitää tehdä liikkeet säännöissä määrätyllä tavalla. Mutta anatomia, fyysiset ominaisuudet, liikkuvuus vaihtelevat harjoittelijoilla ja näiden ominaisuuksien keskeltä pitäisi löytää jokaiselle se optimi tapa. Erilaisten suoritusmallien kokeileminen on suositeltavaa mutta viimekädessä se on treenaaja itse joka omien tuntemustensa perusteella valitsee itselleen sopivan tavan.

Näitä erilaisia tapoja harjoitella kahvakuulilla ei voi laittaa mitenkään paremmuusjärjestykseen. Niillä haetaan eri asioita ja samalla myös samoja asioita. Hyvä ja parempi kunto, liikkuvuus ja vartalon hallinta, sekä harjoitteluun keskittyminen tulevat esiin molemmissa. Kannattaa rohkeasti ja avoimesti kokeilla kumpaakin. Lisäksi vaihtelu virkistää!!! Oma harjoitteluni , sittenkun siihen taas kunnolla päästään käsiksi, koostuu ehkä noin 2/3 kisaliikeharjoittelusta ja 1/3 kuntokuulailusta ja oheisharjoitteista.

Harjoittelun tulos näkyy siinä että liikkeitä voidaan tehdä pidempään, nopeammin tai isommalla kuulalla. Kisaliikkeissä tämän todentaminen on helppoa, lasketaan vaan toistoja. Kuntoilun puolella vähän hankalampaa, joudutaan turvautumaan enemmän oman kehon tuntemuksiin. Mutta onnistuu se siellä samalla tavalla.

T KuulaAri

2 kommenttia

Kategoria(t): Uncategorized

Kevyttä treeniä koko viikon, mutta treeniä kuitenkin!

Moi!

Koittelee kyllä miestä kun ei voi kunnolla treenata. Olkapää ei vielä kestä kunnon treeniä ja hankaloittaa muitakin treenejä tai puuhasteluja.

Maanantaina kävin peruskuntolenkillä, eli tunnin hölköttely pk-sykkeillä. Raskaalta tuntuu ja saa olla tarkkana ettei sykkeet lähde karkuun.

Tiistaina kävin seuran salilla vähän kokeilemassa kuulailua. Eipä siitä paljon mitään tullut ja tarkoitus oli sitten mennä treenaamaan jalkoja punteilla mutta sinnekin tuli joitain jannuja joten torsoksi jäi sekin.

Keskiviikkona taas tunnin hölköttely ja aavistuksen paremmin meni kuin maanantaina. Sama aika ja syke mutta matkaa kertyi hieman enemmän. Pohkeet vaan tuntuu tästä kipeytyvän, yritän samalla opetella parempaa juoksutekniikkaa.

Tänään sitten kokeilin taas vähän kuulia. Kokeilin kevyesti tempausta ja vielä kevyemmin työntöä. Yhtä surkeaa kuin tiistaina, joten pesin kädet (mankusta!) ja pakkasin sauvat autoon ja hurautin Heinäpäähän sauvomaan. Tuttu setti siellä, 5+5 kierrosta ja 5 min mäkijuoksua sekä päälle portailla hyppelyä. Pohje alkoi vähän enemmän ilmoitella itsestään joten nyt pitää olla tarkkana sen kanssa.

Huomenna on taas siirtymä etelään, eli menen käväisemään kotipuolessa sisaruksia tapaamaan. Tässä kunnossa kuulat saa jäädä Ouluun, keräkköön pölyä!

T. KuulaAri

Jätä kommentti

Kategoria(t): Uncategorized

10 minutes or die!

MOI!

Pitää huutaa vielä tuo alkutervehdys, sen verran raflaava on tuo otsikko multa! Otsikko on suora lainaus ekalta varsinaiselta GS-koulutustapahtumalta johon osallistuin. Kyseinen tilaisuus oli Kuusamossa tammikuussa 2009 ja kouluttajana oli Sergey Rachinski, eräs Venäjän tunnetuimpia nostajia ja nykyisin yksi IKSFA:n pääkouluttajista. Girevoy Sport eli tutummin GS kisa suoritushan  yleisimmin kestää 10 min eli tuo otsikko tuli Sergein valmentajan ohjeista; siis suomennettuna nosta se 10 minuuttia tai häivy! Ja tää oli se kiltimpi käännös!

Tuosta kuitenkin lähti tään postauksen ajatus. Eli miten GS-harjoittelussa edetään kohti kisaamista. Tähän asiaan palasin viikonloppuna kun kävin Kauhajoella pitämässä treeniä mahdollisesti tulevalle lupaavalle kisaajalle. Kyse on siis siitä että miten harjoittelussa edetään aloittelijasta kohti kisaajaa. Minusta yksi järjestys voisi olla vaikka tämä:

1. Tekniikka. Tästä lähdetään ja tämä on kaiken perusta, jota ei voi unohtaa missään vaiheessa. Pietarin leirillä ollut ohjaaja Igor Morozov sanoi että kisasuorituksen aikana ”always think about teknik”. Hyvä neuvo.

GS lajina on kuitenkin aika tekniikkapainotteinen, eli hyvällä tekniikalla pystyy kompensoimaan puutteita voimassa ja kestävyydessä. Vai miten muuten voi selittää että alle 63 kg painava kilpailija tempaa 32 kg kuulaa enemmän kuin +105 kg kisaaja? Siis aivan absoluuttisesti enemmän toistoja. Tää tarkoittaa mielestäni sitä että mikäli kisamaan aikoo niin tekniseen osaamiseen pitää kiinnittää todella paljon huomiota. Eikä se asia muutu miksikään kokeneemmallakaan kisaajalla, tekniikkaa voi aina parantaa ja kokeilla erilaisia tapoja tehdä suorituksia. Harrastajat ovat eri kokoisia, raajojen pituuden ovat erilaiset, voimantuotto on erilaista. Siis jokainen joutuu hakemaan itselleen optimaalisimman tavan tehdä suorituksia sääntöjen puitteissa. Ei ole mitään yhtä oikeaa tapaa esim. tempaista. Tai työntää. Kunhan suoritus on teknisesti hyväksytty, tekotapa voi vaihdella. Eli alussa painotus tekniikan osaamiseen.

Tempausta esimerkkinä käyttäen vertailkaa vaikkapa näitä: Fuglev/ Fedorenko:

Fedorenko:

Fuglev:

Suoritukset ovat todella eri näköisiä mutta kummatkin ovat hyväksyttyjä.

2. Kestävyys. GS lajina on kestävyys painotteinen. Kuitenkin tekniikalla on tässäkin iso merkitys. Mutta kun tekniikka alkaa olla kohdallaan niin seuraava painopistealue on kestävyyden kehittäminen. Tässä urheilulajissa kestävyys on ehkä poikkeava käsite jos lajia vertaa vaikkapa perinteisiin kestävyyslajeihin kuten pitkän matkan juoksuun.

Juoksussa kysymys on siitä että pitää jaksaa pitää kovaa vauhtia yllä pitkän ajan jakson ja mahdollisesti vielä lopussa juosta kovempaa. GS-urheilussa kestävyyden luonne on erilainen. Yksittäisen liikkeen suoritusaika on lyhyt ja tulos lasketaan toistoissa. Koko kisasuoritushan on se 10 min yleensä. Yksittäinen suoritus on nopea ja välissä pitää pystyä rentoutumaan ja lepäämään. Tämä korostuu etenkin työnnön suhteen, jossa yksi suoritus on nopea ja rento, suoritusten välissä pyritään lepäämään ja rentoutumaan. Lepo/rentoutumisaika on oikeasti tosi lyhyt ja mitä paremmin sen pystyy hyödyntämään niin sen parempi lopputulos on.

Vaikka tekniikan suhteen puhutaan lepoasennoista niin ajatelkaa nyt, mestaruussarjan miehet työntävät kahta 32 kg kuulaa ja työntöjen välissä levätään 64 kg sylissä! Ei kyllä kuulosta levolta.

Tässä tulee esiin toinen lajin kestävyysominaisuuteen verrattava ominaisuus esiin, eli kyky sietää epämukavaa olotilaa ja tehdä siitä siitä huolimatta suorituksia. Käytännössä tarkoittaa että teknisesti pitää pystyä löytämään optimi lepoasento kyseessä olevaan kisasuoritukseen ja huolehtia siitä että keho mukautuu tähän. Viimeisellä tarkoitan että pyritään saamaan liikkuvuus eri kehon osissa mahdollisimman hyväksi että lepoasennot voidaan optimoida. Siis työntöjen suhteen räkki kuntoon sekä ylhäällä että alhaalla ja tempauksessa yläasento optimiin. Tämä menee osittain teknisen osaamisen puolelle, eli pitää löytää ja pystyä suorittamaan ne suorituksessa sallitut lepovaiheet ja pystyä myös hyödyntämään ne.

Harjoittelun suhteen tää tarkoittaa että kunhan tekniikka alkaa olla suorituksissa oikea niin sitten aletaan hakemaan kestoa harjoituksiin. Pyritään tekemään suorituksia pidempiä ajanjaksoja tähdäten siihen kisasuorituksen kestoon.

3. Tempo. Kun tekniikka ja kestävyys on sillä tasolla että kisasuoritteita jaksetaan tehdä tuo kisa-aika tai lähelle sitä niin seuraavaksi pyritään tekemään sama ajallinen suoritus nopeammalla tahdilla. Eli jos esim. urheilija pystyy tekemään teknisesti hyväksyttyjä tempauksia 12 kg kuulalla 10 min pacella 12 rpm niin seuraava vaihe voisi olla tehdä sama aika nopeammalla tahdilla samalla kuulalla.

4. Kuulan paino. Kun tekniikka ja kestävyys on saatu sille tasolle että jollain kuulapainolla saadaan tehtyä täysiä kisa-aikoja niin sitten voidaan siirtyä seuraavaan kuulakokoon. Tästä sitten taas edetään siten että haetaan ensin kestävyyttä tälle uudelle painolle ja sitten vasta tempoa.

Tämä on eräs tapa miten asiassa voidaan edetä. Yhtä aikaa voidaan treenailla isommilla kuulilla ja nopeammalla temmolla, kunhan tekniikka on hallussa. Kuitenkin treenien pääpaino kannattaa pitää niissä kuulissa millä aikoo kisata seuraavaksi. Kuitenkin kannattaa rohkeasti välillä testailla isompia kuulia ja nopeampia paceja.

Edellä listatut asiat ovat suoraan kisatreeneihin liittyviä asioita. Näiden harjoittelun ohessa voidaan ja tehdään oheisharjoitteita joilla pyritään kehittämään lajissa vaadittavia fyysisiä ominaisuuksia, kuten liikkuvuutta, nopeutta, kestävyyttä ja voimaa. Tekniikkaa unohtamatta.

Kisalavalle nouseminen on aika lailla erilainen kokemus kun omassa tutussa ympäristössä tehty kovakin harjoitus. Autotallissa tehty maailmanennätys ei välttämättä kisoissa tuo hyvää sijoitusta.

Tuomarin ja yleisön edessä nostaminen tuo lisää haastetta suoritukseen. Kannattaa ehkä kokeilla ensin jossain vapaammissa salikisoissa tms. ennen kuin menee mihinkään ns. viralliseen kisaan.

Nykyään Suomessa löytyy osaavia GS – ohjaajia runsaasti. Ohjattuja harjoituksia on runsaasti eri puolilla maata, en ala tässä luettelemaan kun kuitenkin joku kolkka maasta jää mainitsematta. Mikäli asia kiinnostaa niin netti on avoin ja esim. täältä on hyvä lähteä liikkeelle.

T KuulaAri

1 kommentti

Kategoria(t): Uncategorized

Kevyesti jatketaan

Moikka!

Eilen oli peruskuntolenkki. Laitoin sykemittarin kondikseen ja tarkasti sen kanssa heitin eilen tunnin juoksulenkin. Meni oikeastaan yllättävän helposti, mitä nyt olkapäätä alkoi loppuvaiheessa särkeä.

Lenkki tosin piti ajoittaa pimeälle ajalle, ettei kukaan huomaa kuinka hitaasti pitää hölkätä että syke pysyy halutulla alueella.

Lenkin päätteeksi aika hyvä venyttely.

Tänään sitten hilpaisin seuran salille treenaamaan punteilla. Ja vähän kuulilla myös.

Puntit ensin. Kyykky 50, 60, 70, 80 kg 10 toistoa kullakin ja taukojumppana selänojennusta. Lisää jalkoja, hyppykyykky 50 kg 20 toistoa, vatsarutistusta kuntopallon päältä + penkille hyppy ja uudet vatsarutistukset; näitä kaksi kierrosta.

Kokeilin vähän penkkiä, mutta jo pelkkä tanko sai olkapään huutamaan joten no thanks! Kokeilin sitten vielä hauiskääntöä ja ojentajia, mutten kokenut niitä kovin mielekkäiksi joten vaihdoin kuuliin.

Kevyt setti kuulilla koko ajan olkapäätä tunnustellen. Alkuun sarja yhden käden kuulaliikkeitä 16 kg kuulalla. Sitten LC 2 x 16 kg 5 min, pace 10 rpm koko ajan. Ei tää luontevasti mene, yläasento tökkii ja alaslasku pelottaa ja tuntuu aika keljulta. Isommille kuulilla ei kyllä vielä tee mieli kokeilla. Lopuksi vielä tempaus 16 kg 3/3 min, pace 21 rpm koko ajan. Vähän se tuntui olassa, etenkin alaslasku, katotaan sitten huomenna että kannattiko!

T KuulaHullutreenaavaAri

Jätä kommentti

Kategoria(t): Uncategorized

Kevyttä on treeni

Moi!

Oulussa sää ei tänään ollut lenkkeilijän kaveri. Sadetta, kylmää kosteaa ja pimeää, ei houkuttele. Sunnuntaina sitä vastoin oli oikein mukava ulkoilukeli, käytiin porukalla Virpiniemessä sauvajuoksemassa 10 km.

Mulle turhan rankka reissu, sykkeet hirmu korkealla koko ajan ja lopussa alkoi jo olkapäätäkin särkeä hieman.

Eilisen huilasin ja laittelin fillaria kuntoon ajatuksella tänään tehdä sillä pk-lenkki, siirtyi kyllä sään vuoksi toiseen kertaan.

Kävin sitten seuran salilla vähän jalkoja treenaamassa. ½- kyykkyä 50, 60 ja 70 kg tangon kanssa. Sarjat 20 toistoa kukin ja näiden välissä hieman penkille hyppyä. Ei tuntunut mukavalta, tangon kannattelu on vielä hankalaa kun oikeaa kättä ei saa kunnolla taakse.

Pikkuisen heiluttelin kuuliakin. Varovaisesti lämmitellen 16 kg kuulan kanssa heilureita vähän eri korkeuksille ja riveä myös. Pienen setin riveä tein, 2 x 16 kg 5 min, pace 14 rpm.

Lekuri sanoi kyllä että kädellä voi treenata, kun ei siellä ole mikään rikki. Tuntuu vaan aika keljulta. Rivesetin jälkeen hain 8, 12, ja 16 kg kuulan ja kokeilin aluksi korkeampia heilureita ja sitten myös tempausta. Yläasento ahdistaa eniten ja alaslaskuun pitää todellakin keskittyä. Pikku sarja tempausta loppuun. 16 kg 2/2 min, oikea 19 rpm ja vasen 21 ja 24 rpm. Jälkeen päin nyt tuntuu vähän olassa, mutta ei juurikaan sen enempää kuin mikä siinä muutenkin tuntuu. En tiedä onko tuosta haittaa, mutta ainakin rauhoittaa mieltä kun voi jotain tehdä!

T KuulaAri

Jätä kommentti

Kategoria(t): Uncategorized

Voi hyvänen aika!

Moi!

Tänään oli seuran treenit ja kun sali on muussa käytössä niin mentiin sitten porukalla Heinäpäähän ulkotreeneihin.

Alkuun tehtiin OALC setti, 20 min minuutin välein kättä vaihtaen. Treenimielessä tehtiin niin että eka minuutit per käsi keskeytettynä (riven jälkeen räkkipitoa 5 hengityskertaa ja työnnön jälkeen 5 hengityskertaa pitoa). Eli jälleen haettiin sille kuulalle ja kädelle optimipaikkaa. Seuraavat minuutit tehtiin siten että ennen riveä väliheilautus, tämän jälkeisiin minuutteihin tehtiin aina kaksi riveä ja yksi työntö. Sitten tehtiin niin että yhteen riveen kaksi työntöä. Tämän jälkeen homma jatkui normaalilla tavalla, kunnes 17. ja 18. minuutti tehtiin taas keskeytettynä ja viimeiset kaksi normityylillä.

Pikku sade ei haittaa!

Kuulapätkän jälkeen otettiin käveysauvat esiin ja niiden kanssa normi setti. 5 kierrosta loivaan suuntaan ja 5 kierrosta jyrkkään suuntaan. Pikku tauko ja sitten mäkijuoksua 5 min. Loppuun vielä porrashyppelyä.

Ja mitä tuohon otsikkoon tulee niin kattokaa ny mitä oli taas yhdessä liikkeessä tarjolla:

?????? Mitä nää oikein on?

Kahvakuulina näitä myydään ja voi hyvänen aika millaisia nää on! Ensimmäinen aatos mikä mieleen tuli niin että kärräänpäs nää roskiin. Sitten vasta tuli järki että näähän on kaupan omaisuutta eikä mun. Mutta tuo ladattava versio on ihan kamala, käyttäisin eri sanoja mutta kun en tiedä kuka näitä juttuja lukee.  Muoviahan nää on molemmat. Eikö tuonkin firman ostajista kellään on mitään käsitystä millä voi treenata ja millä ei?  Aikaisemmin luulin että Gymstick vetää pohjat mutta uusi pohjanoteeraus löytyi!

Pitäisi olla käymättä ko. liikkeessä tai ainakin ohittaa tuo osasto suljetuin silmin!

T KuulaPuristiAri

4 kommenttia

Kategoria(t): Uncategorized